Tunnetta ja ymmärtämisen vaikeutta valtuustossa

Eilen (11.12.2017) pidimme jälleen valtuuston kokouksen. Esityslistalla oli mm. Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2030 asti ja kävimme lähetekeskustelua vuoden 2018 budjetista. Tärkeitä ja kaupunkimme tulevaisuutta linjaavia asioita.

Esitin valtuustossa, että kaupungin strategiasta (joka itsessään on ihan hyvä) poistetaan seuraava lause: ”Väestönkasvusta yhä merkittävämpi osa tulee maamme rajojen ulkopuolelta.” Esitys lauseen poistamisesta sai valtuustossa monelta pasmat sekaisin ja ymmärtämään itse ehdotuksen täysin väärin.

Meidän tulee panostaa siihen, että Kuopiossa on hyvä kasvattaa jälkeläisiä ja lapsiperheistä tulee pitää huolta. Meillä on kaikki mahdollisuudet saada syntyvyys nousuun, mikäli siihen on poliittista tahtotilaa. Itselläni tähän tulee olemaan konkreettinen valtuustoaloite, jonka tulen jättämään lähitulevaisuudessa. Ketään ei pidä pakottaa lisääntymään, mutta voimme auttaa taloudellisesti nuoria lapsiperheitämme.

Valtaosa muutosta Kuopioon tulee Savon sisältä sekä lähialueilta ja tätä kehitystä pitää tukea myös tulevaisuudessa. On tärkeää, että emme aseta tänne saapuvia muuttajia eriarvoiseen asemaan ja tuemme heitä samoilla mittareilla. Siksi en kannata poliittista monikulttuurisuutta, joka asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan palveluiden suhteen. Vapaiden yksilöiden tulee lähteä samalta viivalta eikä ketään saa syrjiä, ei edes positiivisesti. Lakien ja säädösten tulee olla kaikille samat.

Lisäksi lauseen poisto ei tarkoita sitä, ettei Kuopioon saisi tulla tekemään töitä, yrittämään tai opiskelemaan ulkomailta, kunhan noudattaa lakejamme ja tapojamme. On valitettavaa, että moni suhtautuu maahanmuuttoon lähinnä tunnetasolla, jolloin pragmaattinen keskustelu aiheesta hukkuu sen alle.

 

xxxx

 

Keskustelu eilisessä valtuustossa oli paikoitellen värikästä ja luvalla sanoen mielenkiintoista. Esimerkiksi esitykseni teatterilippujen nettokustannusten 25% leikkauksesta sekä kaupunginorkesterin nettokustannusten leikkauksesta sai erään valtuutetun vihjailemaan, että haikailen natsi-Saksan tapaan korkeakulttuurin alasajoa ja vain Wagneria musiikkikeskukselle. Tiedoksi hänelle, että minä rakastan suomalaista ja savolaista kulttuuria, ja olen enemmän Sibeliuksen miehiä. Säästöjen esittäminen kulttuurista ei ole kaipuuta menneeseen. Sellaisten argumenttien esittäminen on lähinnä älyllisesti laiskaa ja kertonee sen esittäjästä oleellisen.

Miksi sitten esitän kyseisiä leikkauksia? Kaupunkimme budjetti tulee olemaan 12,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja mielestäni jostain taloutta tulee tasapainottaa. Kun raha ei riitä kaikkeen, päiväkodit ja koulut on välttämättöminä palveluina priorisoitava teatterin ja muun kivan, mutta ei välttämättömän edelle. Esitykseni olikin kokonaisuudessaan seuraavanlainen:


“Esitän seuraavia kohtia budjetista muutettavaksi:

Teatterilippujen nettokustannuksista leikataan 25%.

TA2018 on varattu teatterilippujen nettokustannuksiin 72,86€ kuluja per katsoja. Tämä tekee arvioidulla katsojamäärällä 65 000 summaksi 4 735 900€.

25% leikkauksella saisimme säästöjä 1 183 975€.

Kaupunginorkesterin nettokustannuksista leikataan 25%.

TA2018 on varattu kaupunginorkesterilippujen nettokustannuksiin 74,6€ kuluja per kuulija. Tämä tekee arvioidulla katsojamäärällä 42 000 summaksi 3 133 200€.

25% leikkauksella saisimme säästöjä 783 300€.

Säästöt kohdistetaan siten, että lähiliikuntapaikkojen määrärahaa talousarviossa kasvatetaan 183 975€. Yhteensä lähiliikuntapaikkojen budjetti vuodelle 2018 olisi näin ollen 283 975€.  Tämä tukee kaupunkilaisten terveyttä, yhteiskunnallista koheesiota ja on myös kaupungin strategian mukainen.

Loput säästöistä (1 783 300€) kohdistetaan kaupungin päiväkoti- ja kouluinvestointeihin. Tämä omalta osaltaan helpottaa vuoden 2018 budjetoitua alijäämää.”

xxxx

 

Eilinen valtuusto oli luvalla sanoen elämäni tähänastisista mielenkiintoisin ja osittain raskain. Tahallinen väärinymmärtäminen, sanojeni vääristely ja perussuomalaiset vs. muut -asetelma saattaa olla joskus raskasta. Onneksi politiikassa on kerennyt kehittymään paksu nahka ja pidän aina kiinni siitä, että asiat riitelevät eivätkä ihmiset. Tämän osoitti kokouksen jälkeen muutama valtuutettu, jotka tulivat tsemppaamaan ja kiittämään mielenkiintoisesta keskustelusta, vaikka olivatkin kanssani eri mieltä. Se osoittaa aitoa sivistystä ja kunnioitusta toista valtuutettua kohtaan.

Työ jatkuu jälleen vuoden viimeisessä valtuustossa 18.12., jolloin tulemme valitsemaan myös tulevan kaupunginjohtajan. Tästä kirjoitan lisää ensi viikolla.

Seuraa ja jaa: